Baseballin peruss��nn�t

Seuraavassa on baseballin s��nn�t esittelyluontoisesti l�hinn� uusien seurojen ja fanien k�ytt��n. Linkkien takaa l�ytyy tarkennuksia ja lis�tietoja. T�m� on nimenomaan 'esittely', joten s��nt�j� ei ole kirjoitettu s��nt�kirjan tarkkuudella. Ep�selviss� kohdissa t�ytyy katsoa s��nt�kirjasta eik� t�h�n esittelyyn voi vedota. Kommentteja voi l�hett�� osoitteeseen: [email protected]

T�m� esittely p�tee soveltuvin osin my�s softballin esittelyksi. My�hemmin esittelyyn liitet��n linkit softballin erityispiirteist�.
Perusidea

Ottelu

Joukkueet hy�kk��v�t (eli ly�v�t) ja puolustavat vuorotellen. Vuoro vaihtuu, kun kolme hy�kk��v�� pelaajaa - juoksijaa tai ly�j�� - on poltettu. Ottelun pituus on yhdeks�n vuoroparia.

Hy�kk��v� joukkue saa juoksun, kun sen hy�kk�ysvuorolla joukkueen pelaajan onnistuu palamatta edet� kotipes��n saakka koskien ykk�st�, kakkosta, kolmosta ja kotipes�� t�ss� j�rjestyksess�. Ottelun tulos on joukkueiden yhteenlaskettu juoksujen m��r�.

Mik� on homman juju?

Peliss� p��mielenkiinto kohdistuu siihen, miten hyvin ly�j�t onnistuvat teht�v�ss��n puolustuksen sy�tt�ji� vastaan. Tyypillisesti ammattiliigoissa parhaiden ly�jien onnistumisprosentti on noin 35 %. Vastaavasti liigan parhaat sy�tt�j�t laskevat ottelua kohden noin kaksi juoksua. Verrattuna pes�palloon, jossa p��mielenkiinto on hy�kk�yksen ly�nti- ja juoksukikkailu vs puolustuksen kentt�peli, on kentt�tapahtumia baseballissa v�h�n. Hyv�tasoista baseballia voisi verrata shakkiin, jossa jokainen sy�tt� on oma siirtonsa. Suomessa taso ei valitettavasti t�h�n viel� aivan yll� ja kentt�pelin rooli korostuu.

Kentt�

Pes�t (ykk�nen, kakkonen, kolmonen ja kotipes�) muodostavat kuvan mukaisen nelikulmion. Ykk�nen, kakkonen ja kolmonen on merkitty noin 40x40 cm tyynyill�. Pes�v�li on 27,43 m. Kotipes� on maassa oleva viisikulmainen laatta. Sy�tt�kumpu on suunnilleen keskell� etukentt��. Sy�tt�matka laatalta kotipes�lle on 18,44 m. Laitonlinjat menev�t ykk�s- ja kolmospes�n kautta muodostaen suoran kulman kotipes�ll�. Laitonlinjojen v�liin j��v� alue on laillista aluetta ja ulkopuolelle j��v� osa laitonta aluetta. Takalinjan et�isyys kotipes�lt� vaihtelee kentitt�in ollen sivuilta noin 100 m ja keskelt� 120 m - 130 m.

Puolustuksen pelipaikat ovat:
  1. Sy�tt�j� (pitcher).Sy�tt�j� sy�tt�� sy�t�t ly�j�lle sy�tt�laatalta.
  2. Sieppari (catcher). Sieppari ottaa kiinni sy�tt�j�n sy�t�t.
  3. Ykk�nen, ykk�spes�mies.
  4. Kakkonen, kakkospes�mies.
  5. Kolmonen, kolmospes�mies.
  6. Sortti (short stop), ylim��r�inen etukentt�mies.
  7. Vasen laita, takakentt�mies vasemmassa laidassa.
  8. Sentteri, takakentt�mies keskell�.
  9. Oikea laita, takakentt�mies oikeassa laidassa.
Pelialueen rajat

Pelialueen (vihre� alue kuvassa) rajat on m��ritelty kentt�kohtaisissa s��nn�iss�, yleens� pelialueen raja-aita kulkee noin 10-20 metri� laitonrajan ulkopuolella. Jos pallo joutuu pelialueen rajojen ulkopuolelle, peli menee poikki ja juoksijat m��r�t��n tietyille pesille riippuen siit�, mist� syyst� pallo meni ulos. Jos ly�nti ylitt�� suoraan ilmasta takalinjan lailllisella alueella (putoamiskohdasta riippumatta), niin ly�nti on homerun - ly�j� saa ja h�nen on pakko juosta pes�t kotiin saakka.
Ly�j�

Ly�ntivuoro

Hy�kk�yksen pelaajat ly�v�t vuorotellen. Yhdelle ly�j�lle voi tulla kolme strikea (suora) ja nelj� v��r�� (ball) sy�tt��. Sy�tt� on strike, mik�li ly�j� yritti ly�d� sy�tt�� tai pallo tuomarin mielest� koski strike-zonea. Muuten sy�tt� on v��r�.

  • Laillisesta ly�nnist� ly�j� muuttuu juoksijaksi ja h�nen on pakko l�hte� ykk�selle.
  • Kolmesta strikesta ly�j� palaa, tai muuttuu juoksijaksi mik�li sieppari ei saanut kolmatta suoraa kiinni. Laiton ly�nti on strike, mutta kahden suoran j�lkeen ly�tyj� laittomia ei lasketa. Poikkeus: N�py kahden suoran j�lkeen laittomaksi on palo.
  • Nelj�st� v��r�st� sy�t�st� ly�j� p��see ykk�selle. Peli jatkuu.
  • Jos sy�tt� osuu ly�j��n, niin peli menee poikki ja ly�j� p��see ykk�selle.
  • Jos ly�j� astuu ruudusta ulos ly�dess��n palloa, h�n palaa. Peli on poikki ja juoksijat palautetaan pesilleen.
  • Sieppari osuu r�pyl�ll��n mailaan, kun ly�j� ly�, niin ly�j� p��see vapaasti ykk�selle ('siepparin h�irint�'). Jos ly�nti oli hitti, niin siepparin h�irint��n ei viitata. Jos r�pyl� osuu mailaan jo ennen sy�tt��, niin h�irint�� ei tule ja peli jatkuu (tuomari voi kehoittaa siepparia peruuttamaan).
Strike-zone

Strike-zone ('iskualue') on kotipes�n yll� oleva alue, jonka alarajana on ly�j�n polvilumpion alareuna ja yl�rajana ly�j�n vy�n ja hartioiden puoliv�li. Tuomari arvioi korkeudet ly�j�n normaalin ly�ntiasennon mukaan ja pes�n kohdalta. N�in ollen mahdollinen edess�/takana seisominen tai kyykistyminen ei (teoriassa) vaikuta strike-zoneen. Sy�tt� on strike, jos pallo osuu osittainkin mihin tahansa kohtaan strike-zonea suoraan ilmasta. Jos sy�tt� osuu strike-zoneen pompun j�lkeen, niin se on v��r�.

K�yt�nn�ss� strike-zone vaihtelee hieman tuomarin mukaan. Taitava sy�tt�j� opiskelee eri tuomareiden strike-zonet ja k�ytt�� reuna-alueita hyv�kseen.
Laiton/laillinen

Ly�nti on laillinen, jos se ei ole laiton. Ly�nti on laiton,

  • jos se putoaa linjojen ulkopuolelle ykk�sen tai kolmosen taakse (poikkeus: homerun)
  • jos se menee ennen ykk�st� tai kolmosta linjojen ulkopuolelle ja pallo j�� laittomalle alueelle.
Jos ly�nti osuu johonkin (pelaajaan, tuomariin, aitaan, puuhun...), niin se on laillinen tai laiton sen mukaan, miss� pallo osumahetkell� oli. Pes�t ovat laillisella alueella, joten pes��n osunut ly�nti on laillinen. Ruudussaan olevaan ly�j��n osunut ly�nti on laiton. Laittoman ly�nnin j�lkeen peli� jatketaan vasta, kun juoksijat ovat palanneet pesilleen.
Juoksija

Yhdell� pes�ll� voi olla kerrallaan yksi juoksija. Juoksijat eiv�t saa ohittaa toisiaan (ohittaja palaa). Pes�ll� juoksija on turvassa (safe). Jos juoksija ei ole pes�ll��n, kentt�pelaaja voi polttaa juoksijan koskettamalla h�nt�.

Pakkopeli, paluupakkopeli ja kosketuspeli

Juoksija on pakotettu l�htem��n pes�lt��n, kun ly�j�st� tulee juoksija, jos ly�j�n ja kyseisen juoksijan v�liss� ei ole vapaita pesi�. T�llaista tilannetta sanotaan pakkopeliksi. Pakkopeliss� juoksijaa ei tarvitse koskea, vaan h�n palaa, kun pallo on ennen juoksijaa sill� pes�ll�, jonne h�nen on pakko edet�. Pakkopeli voi h�vit� my�s kesken pelitilannetta, jos puolustus esimerkiksi ensin polttaa ly�j�juoksijan ykk�selle.

Jos ly�j� ly� kopin, niin h�n palaa, ja juoksijoiden on palattava niille pesille, joilla he olivat sy�tt�hetkell�. T�ll�in on kysymyksess� 'paluupakkopeli' ja juoksija palaa, jos pallo on ennen h�nt� pes�ll�, jonne h�nen on pakko palata. Kopin j�lkeen juoksija saa l�hte� pes�lt��n. Laittomallakin alueella otettu koppi hyv�ksyt��n kopiksi. Hipaisu, jonka sieppari saa kiinni, ei ole koppi (eik� laiton), vaan toimintaan, niinkuin ly�j� olisi ly�nyt ohi.

Jos kyseess� ei ole pakkopeli eik� paluupakkopeli, niin on 'kosketuspeli', ja juoksijaa on kosketettava, jotta h�n palaisi.

Pes�n koskeminen

Ykk�spes�ll� ly�j�juoksija saa juosta turvallisesti pes�n yli edellytt�en, ettei h�n yrit� kakkoselle. Kaikilla muilla pesill� ylijuossut juoksija on 'vapaata riistaa' ja h�net voidaan polttaa koskettamalla.

Jos juoksija ei kosketa pes��, puolustus voi polttaa h�net ennen seuraavaa sy�tt�� 'valituspelill�', ts koskettamalla pallo hallussaan pes��, jota juoksija ei koskenut.

Juoksulinja

Juoksijan on pysytt�v� juoksulinjallaan. Jos h�n v�ist�� enemm�n kuin k�sivarren mitan verran sivulle p�in kosketusyrityst�, h�n palaa v�ist�misest�. Taakse- tai eteenp�in saa v�ist��. Juoksulinjalla pysyminen tarkoittaa juoksulinjalla pysymist�, eik� mahdollisen pes�linjoja yhdist�v�n viivan seuraamista.

Juoksijan on v�istett�v� kentt�pelaajaa, joka on ottamassa kiinni ly�ty� palloa. Juoksija saa ja h�nen t�ytyy v�ist�� enemm�nkin kuin k�sivarren mitan verran. Jos juoksija h�iritsee ly�nti� kiinniottavaa pelaajaa, niin juoksija palaa - my�s vahinkotapauksissa. Lis�ksi ly�j�kin palaa, jos h�irint� oli tahallista.

Ykk�selle juostaessa juoksijan on juostava laitonrajan ulkopuolella. Jos linjan sis�puolella juoksemisesta aiheutuu h�iri�t� ykk�sen kiinniotolle, ly�j�juoksija palaa.

Jos kentt�pelaaja, joka ei ole ottamassa palloa kiinni, est�� juoksijaa (s��nt� 7.06), niin

  • jos estetty� juoksijaa vastaan tehd��n pelisuoritusta: peli menee poikki, ja tuomari m��r�� juoksijat pesille, mihin he olisivat ilman est�mist� ehtineet plus estetylle juoksijalle yhden pes�n ylim��r�ist�.
  • jos estetty� juoksijaa vastaan ei tehd� pelisuoritusta: peli jatkuu, kunnes tilanne on ohi. T�ll�in tuomari m��r�� juoksijan/juoksijat niille pesille, mihin olisivat ehtineet ilman est�mist�. Huom: Jos estetty juoksija pelin jatkuessa palaa yritt�ess��n pidemm�lle, kuin mihin h�n olisi tuomarin mielest� ilman est�mist� ehtinyt, palo j�� voimaan.
Sy�tt�j�

Sy�tt�asennot

Sy�tt�j�n on sy�tett�v� sy�tt�asennosta, joita on kaksi - etuasento (wind-up position) ja sivuasento (set position).

  • Etuasento: Sy�tt�j� seisoo etumus ly�j��n p�in ja pit�� palloa kaksin k�sin vartalonsa edess�, molemmat jalat sy�tt�laatalla. Sy�tt�minen tapahtuu astumalla vapaalla jalalla kerran taakse p�in ja kerran eteenp�in. Etuasennosta poistuminen tapahtuu astumalla tukijalalla (heittok�den jalka) taaksep�in ja pudottamalla k�det sivuille.
  • Sivuasento: Sy�tt�j� seisoo r�pyl�k�den kylki ly�j��n p�in ja pitelee palloa edess��n kaksin k�sin pys�htyen t�ydellisesti, takajalka laatalla ja etujalka laatan edess�. Sy�tt�minen tapahtuu nostamalla etujalkaa. Sivuasennosta poistuminen tapahtuu astumalla ensin takajalalla laatan taakse ja pudottamalla sitten k�det sivuilleen.
H�m��minen (balk)

Sy�tt�j� ei saa h�m�t� juoksijoita eik� ly�j��. Seuraavista tuomitaan h�m�ys (katso tarkemmin luku 8 s��nt�kirjasta), ja juoksijat saavat edet� yhden pes�n:

  • Sy�tt�j� keskeytt�� sy�tt�liikkeens�.
  • Sy�tt�j� keskeytt�� laatalta heittonsa ykk�selle.
  • Sy�tt�j� ei laatalta heitt�ess��n astu heittonsa suuntaan.
  • Sy�tt�j� sy�tt��, kun ly�j� tai juoksijat eiv�t ole valmiina ('pikasy�tt�' - jos juoksijoita ei ole, tuomitaan v��r�). Sy�tt�j� ei saa heitt�� pes�lle ja asettua heti t�m�n j�lkeen sy�tt�asentoon, ennenkuin juoksijat ovat voineet kohtuullisesti valmistautua sy�tt��n.
  • Sy�tt�j� seisoo tai on seisovinaan laatalla, vaikka h�nell� ei ole palloa.
  • Sy�tt�j� ei pys�hdy sy�tt�asentoon.
  • Sy�tt�j� irrottaa sy�tt�asennossa k�tens� pallosta muuten kuin sy�tt��kseen tai heitt��kseen pes�lle (my�s pallon putoaminen).
  • Sy�tt�j� viivytt�� peli�. Jos juoksijoita ei ole, niin sy�tt�j�n on heitett�v� 18 sekunnin kuluessa siit�, kun on saanut siepparilta pallon.
Pallon manipuloiminen

Sy�tt�j� ei saa vaurioittaa palloa eik� lis�t� siihen mit��n vierasta ainetta (sylke�, r�k��, mutaa,...). Sy�tt�j� ei saa vied� heittok�tt��n suuhunsa eik� sylke� siihen tai pyyhki� siihen hike��n. Sy�tt�j� ei saa hieroa palloa vaatteisiinsa tai r�pyl��ns�, mutta h�n voi hieroa palloa paljaiden k�siens� v�liss�. Rangaistus: sy�tt� tuomitaan v��r�ksi ja varoitus/ottelusta poistaminen.
Muita asioita

Vaihtopelaajat

Kent�ll� ly�ntij�rjestyksess� olevat pelaajat voivat olla miss� vain laillisella alueella, kunhan eiv�t ole ly�j�lle ep�urheilijamaisella tavalla h�iri�ksi. Sy�tt�j�n voi vaihtaa toiselle pelipaikalle ja takaisin sy�tt�m��n enint��n kerran yhden vuoroparin aikana.

Jos pelaaja vaihdetaan pois pelist�, h�n ei voi palata uudelleen samaan otteluun. Valmentajan on nimett�v� vaihtopelaaja ly�ntij�rjestykseen poisvaihdetun pelaajan paikalle.

Valituspeli

Er�iss� tapauksissa (juoksija ei koskenut pes��, v��r� ly�j�) hy�kk��j� voidaan polttaa valituspelill�. N�iss� tapauksissa tuomarit eiv�t oma-alotteisesti puutu hy�kk��j�n virheeseen. Valituksen on tapahduttava v�litt�m�sti ennen seuraavaa sy�tt��. Pes�n koskematta j�tt�misest� teht�v� valitus tehd��n toimittamalla pallo pes�lle, jota juoksija ei koskenut.

V��r�ll� vuorolla ly�minen

Jos pelaaja ly� v��r�ll� vuorolla ja k�ytt�� ly�ntivuoronsa loppuun (muuttuu juoksijaksi tai palaa), niin OIKEA ly�j� palaa puolustuksen valituspelill� ja oikeata pelaajaa seuraava ly�j� tulee ly�m��n. V��r�n pelaajan tekemiset mit�t�id��n. Valitus on teht�v� ennen seuraavaa pelitilannetta (sy�tt��). Jos puolustus ei valita (riitt�v�n ajoissa), niin v��r�st� ly�j�st� tuli oikea ly�j� sill� hetkell�, kun seuraavalle ly�j�lle sy�tettiin. Mik�li hy�kk�ys (tai puolustus) huomaa v��r�n ly�j�n olevan ly�m�ss� ennen t�m�n ly�ntivuoron p��ttymist�, niin oikea ly�j� saa menn� ly�m��n ja kauntti jatkuu siit�, mik� se sill� hetkell� on.

Vuoroparin vaihto

Vuoroparien vaihtojen on tapahduttava ripe�sti. Sy�tt�j�ll� on yksi minuutti aikaa l�mmittelysy�tt�ihins�. Strategiakokousten on tapahduttava niin, ettei ottelua viivytet�. Jos ly�j� viivyttelee, voi tuomari antaa sy�tt�j�lle luvan sy�tt��, ja tuomita strikeksi jokaisen sy�t�n.

Infield fly

Infield fly -tilanne on p��ll�, jos on juoksijat ykk�sell� ja kakkosella (voi olla lis�ksi my�s kolmosella) ja on ALLE kaksi paloa. T�ll�in tuomari tuomitsee etukent�n korkean koppily�nnin, jonka etukentt�pelaja saa normaalisuorituksella kiinni, 'infield fly':ksi ja ly�j� palaa, vaikka pallo pudotettaisiinkin eik� juoksijoiden ole pakko edet�. Peli jatkuu ja juoksijat saavat edet� omalla riskill��n. S��nn�n tarkoituksena on juoksijoiden suojeleminen tahallisilta pudotuksilta (vrt. kolmannella suoralla karkaaminen ykk�selle). Mik� tahansa koppily�nti etukent�lle ei viel� aiheuta infield fly'ta, vaan yo kriteerien t�ytyy toteutua - korkeus, helppous.

Tuomiot

Tuomarin arvioinneista ei saa valittaa. S��nt�tulkintaan liittyviss� asioissa p��valmentaja voi ennen seuraavaa pelisuoritusta pyyt�� tuomarilta korjausta/selvityst� asiaan, ja mik�li selvitys ei tyydyt�, niin p��valmentaja voi tehd� asiasta protestin.

Yhteisty�kumppanit: