P�ivitetty 3.4.2001

Talouteen liittyv�t lakipyk�l�t ovat 'harrastelijaseuroille' usein tuntemattomia. Siit� huolimatta lakia on noudatettava. T�h�n ohjeeseen on koottu neuvoja ja s��d�ksi� SBSL:n j�senseuroja koskettavista taloushallinnon asioista Suomen lain, SLU-ohjeiden ja saadun koulutuksen mukaisesti (ainakin yritytetty). Vaikka SBSL:n seuroilla ei juuri ty�suhteita olekaan, niin ty�suhteen k�sitteen ymm�rt�minen on v�ltt�m�t�nt� eri ohjeiden ymm�rt�misen kannalta. Siksi aluksi hivenen ty�suhteista. Loppujen lopuksi SBSL:n j�senseuroja juuri nyt koskettavia asioita ei ole kovinkaan montaa...

On hyv� totuttautua toimimaan oikein jo nyt, kun toiminta on pient�, niin ei tarvitse muuttaa toimintatapoja my�sk��n toiminnan kasvaessa. Joka v�h�ss� pett��, se paljossakin pett��, ja joka on v�h�ss� uskollinen, on paljossakin uskollinen. Rehellisyys talousasioissa on v�ltt�m�t�nt� my�s lajin maineen, hyv�n omantunnon ja Suomen k�yhien vuoksi.

Huom: T�m� ohje on viitteellinen. Ep�selviss� tapauksissa seura on itse vastuussa Suomen lain noudattamisesta, eik� se voi vedota t�m�n ohjeen sis�lt�miin mahdollisiin virheisiin.

Urheilijat voidaan jakaa kolmeen ryhm��n: p��toimisiin, sivutoimisiin ja harrastelijohin. Jokaista ryhm�� koskevat hieman erilaiset s��d�kset. T�ss� paperissa urheilijalla tarkoitetaan harrastelijaa.

Ty�suhteen m��rittelyss� on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa n�k�kulmaa - ty�suhdelains��d�nn�n n�k�kulma (ty�aikalait, lomat, irtisanomism��r�ykset jne) ja verohallinnon n�k�kulma (verojen maksaminen yms).

Ty�suhde syntyy, mik�li JOKAINEN seuraavasta kolmesta ehdosta t�yttyy:

Verot ja muut maksut joutuu maksamaan palkasta, vaikkei ty�suhdetta syntyisik��n yo mieless�, katso tarkemmat ohjeet veron maksamisesta www.vero.fi.

Ty�ntekij� voi olla p��toiminen tai sivutoiminen. Toimi on henkil�n p��toimi, jos se on h�nen p��asiallinen ansiol�hteens�, muuten sivutoimi (ammattiurheilijalla rajana on 56000 mk/vuosi). K�yt�nn�ss� kaikki SBSL:n ja sen j�senseurojen mahdolliset ty�ntekij�t ovat t�t� nyky� sivutoimisia.

Ty�st� v�litt�m�sti aiheutuvista kuluista voi palkansaajalle maksaa joko verovapaita kustannuksen korvauksia tai henkil� voi v�hent�� niit� omassa verotuksessaan tapauksesta riippuen todellisten kustannusten mukaan. Vuodesta 2001 alkaen my�s vapaaehtoisille voidaan rajoitetusti maksaa kulukorvauksia (aiemmin t�m� oli kielletty�, vaikkakin yleinen k�yt�nt�...).

Esimerkki: Ry ei voi sopia, ett� ty�st� maksetaan palkkio 300 euro ja lis�ksi matkakuluja 300 euro. Kuitenkin voidaan sopia, ett� maksetaan palkkio 300 euro ja lis�ksi matkakuluja enint��n 300 euro.

Toteutuneita matkakuluja voidaan korvata matkalippujen (kuittien) tai km-korvauksen mukaan. Lis�ksi ruoka- yms-kuluja varten voidaan maksaa p�iv�rahaa. P�iv�rahasta ja km-korvauksesta ei siis tarvita kuitteja, matkalasku riitt��. Matkalaskusta tulee k�yd� ilmi matkan tarkoitus, kohde, matkustamistapa, sek� alkamis- ja loppumisajankohta. Katso km-korvauksen ja p�iv�rahan enimm�ism��r�t verohallinnon www-sivuilta. Matkakuluja voidaan maksaa seuraavasti riippuen suhteen laadusta:

Toteutuneita ry:n asioiden hoitamiseen liittyvi� puhelinkuluja (tai vastaavia) voidaan korvata a) ry:n puolesta soitettujen puhelujen yksityiskohtaisen selvityksen mukaan (milloin, mihin), b) korvauksen maksajan arvion mukaan. jolloin kirjanpitoon on liitett�v� puhelinlasku. Ry ei voi maksaa kokonaan henkil�kohtaista puhelinlaskua ilman veroseuraamuksia, koska osan puheluista oletetaan liittyv�n henkil�n omiin asioihin.

Tarvikev�litys on yleishy�dyllist� varainhankintatoimintaa yleens�. Siit� voi kuitenkin tulla elinkeinotoimintaa, jos sit� tapahtuu ulkopuolisille ja toimintaan tulee oleellisesti riski� (vrt verotus). Kioskimyynti, ja vastaavat ry:n varainhankinnan muodot kuten lipunmyynti, on kirjattava bruttom��r�isen� kirjanpitoon . Ei siis saa kirjata vain nettotuottoa. Erityisesti pime�sti ei saa myyd� (ja k�ytt�� tuottoja pime�sti).

Esimerkki: Atria lahjoittaa kaksikymment� koria makkaraa seuralle, joka myy ne matsin aikana. Kirjanpitoon kirjattava makkaralahjoitus kokonaisarvostaan, bruttomyynti ja mahdollinen h�vikki.

Yleishy�dyllisest� toiminnasta ei yleens� tarvitse maksaa veroa, eik� veroilmoitusta tehd�. Elinkeinotoiminnasta ry:kin on verovelvollinen ja joistakin muista erityisaloista, kuten puukaupasta. Jotta seuralta ei pid�tett�isi ennakonpid�tyst� saamistaan palkkioista (esim talkooty� jollekin yritykselle), sen kannattaa ilmoittautua ennakkoperint�rekisteriin, jolloin se saa ennakkoperint�rekisteriotteen, jossa todetaan ennakonpid�tykseksi 0%.