|
SBSL Taloushallinnon ohjeita Päivitetty 3.4.2001
Talouteen liittyvät lakipykälät ovat 'harrastelijaseuroille' usein tuntemattomia. Siitä huolimatta lakia on noudatettava. Tähän ohjeeseen on koottu neuvoja ja säädöksiä SBSL:n jäsenseuroja koskettavista taloushallinnon asioista Suomen lain, SLU-ohjeiden ja saadun koulutuksen mukaisesti (ainakin yritytetty). Vaikka SBSL:n seuroilla ei juuri työsuhteita olekaan, niin työsuhteen käsitteen ymmärtäminen on välttämätöntä eri ohjeiden ymmärtämisen kannalta. Siksi aluksi hivenen työsuhteista. Loppujen lopuksi SBSL:n jäsenseuroja juuri nyt koskettavia asioita ei ole kovinkaan montaa... On hyvä totuttautua toimimaan oikein jo nyt, kun toiminta on pientä, niin ei tarvitse muuttaa toimintatapoja myöskään toiminnan kasvaessa. Joka vähässä pettää, se paljossakin pettää, ja joka on vähässä uskollinen, on paljossakin uskollinen. Rehellisyys talousasioissa on välttämätöntä myös lajin maineen, hyvän omantunnon ja Suomen köyhien vuoksi. Huom: Tämä ohje on viitteellinen. Epäselvissä tapauksissa seura on itse vastuussa Suomen lain noudattamisesta, eikä se voi vedota tämän ohjeen sisältämiin mahdollisiin virheisiin. Urheilijat Urheilijat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: päätoimisiin, sivutoimisiin ja harrastelijohin. Jokaista ryhmää koskevat hieman erilaiset
säädökset. Tässä paperissa urheilijalla tarkoitetaan harrastelijaa. Työsuhde Työsuhteen määrittelyssä on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa näkökulmaa - työsuhdelainsäädännön näkökulma (työaikalait, lomat,
irtisanomismääräykset jne) ja verohallinnon näkökulma (verojen maksaminen yms).
Työsuhde syntyy, mikäli JOKAINEN seuraavasta kolmesta ehdosta täyttyy:
Verot ja muut maksut joutuu maksamaan palkasta, vaikkei työsuhdetta syntyisikään yo mielessä, katso tarkemmat ohjeet veron maksamisesta
www.vero.fi.
Työntekijä voi olla päätoiminen tai sivutoiminen. Toimi on henkilön päätoimi, jos se on hänen pääasiallinen ansiolähteensä, muuten sivutoimi (ammattiurheilijalla rajana on 56000 mk/vuosi). Käytännössä kaikki SBSL:n ja sen jäsenseurojen mahdolliset työntekijät ovat tätä nykyä sivutoimisia. Esimerkkinä valmentajapalvelun ostaminen xxx oy:ltä tai vastaavalta: Koska valmentajaksi valitaan tietty henkilö, eikä xxx oy, ja valmentaja toimii seuran valvonnassa, niin valmentajan ja seuran välille syntyy työsuhde, johon pätee tsl ja myös verot henkilösivukuluineen on maksettava. Siis seuran on palkattava suoraan kyseinen henkilö, eikä yritettävä kikkailla oy-järjestelyn kanssa. Esimerkkinä erotuomari: Erotuomari ei yleensä ole seuran työsuhteessa, vaikka saisikin palkkion seuralta, koska seuralla ei ole direktio-oikeutta. Tällöin palkkiota sanotaan työsuoritteeksi. Erotuomari voi kuitenkin olla työsuhteessa lajiliittoon. Esimerkkinä 'korvamerkityt' sponssit ja talkootuotot: Jos seuran jäsen hankkii sponsorin tai talkootyön avulla ry:lle rahaa, joka 'korvamerkitään' käytettäväksi kyseisen jäsenen hyväksi - vaikkapa siten että tällä summalla kuitataan seuran jäsenmaksu tms, niin kyseessä on tämän jäsenen veronalainen tulo (eli tällaista ei saa tehdä). Kuitenkin seuran joukkue (jaosto) on riittävän suuri yksikkö, että tälle voidaan ohjata kyseisen joukkueen hankkimat rahat. Yleisperiaate: Ry:lle hankitut rahat on käytettävä yleishyödyllisesti, ei henkilökohtaisesti. Esimerkkinä vapaaehtoistyöntekijä: Vapaaehtoistyöntekijät mahdollistavat ry:n yleishyödyllisen toiminnan ilman palkkaa, esimerkiksi vetävät urheilutreenejä tai toimivat seuran hallinnossa. Heillä ei ole työsuhdetta seuraan. Urheilijat eivät ole vapaaehtoistyöntekijöitä, sillä he 'käyttävät seuran tuottamia yleishyödyllisiä palveluita'. Urheilija voi kuitenkin olla vapaaehtoistyöntekijänä osallistuessaan vaikkapa talkoisiin (tällöin hän ei ole urheilijan roolissa). Kulukorvaukset Työstä välittömästi aiheutuvista kuluista voi palkansaajalle maksaa joko verovapaita kustannuksen korvauksia tai henkilö voi vähentää
niitä omassa verotuksessaan tapauksesta riippuen todellisten kustannusten mukaan. Vuodesta 2001 alkaen myös vapaaehtoisille voidaan rajoitetusti maksaa
kulukorvauksia (aiemmin tämä oli kiellettyä, vaikkakin yleinen käytäntö...).
Esimerkki: Ry ei voi sopia, että työstä maksetaan palkkio 300 euro ja lisäksi matkakuluja 300 euro. Kuitenkin voidaan sopia, että maksetaan palkkio 300 euro ja lisäksi matkakuluja enintään 300 euro. Matkakulut (km-korvaus ja päiväraha) Toteutuneita matkakuluja voidaan korvata matkalippujen (kuittien) tai km-korvauksen mukaan. Lisäksi ruoka- yms-kuluja varten voidaan
maksaa päivärahaa. Päivärahasta ja km-korvauksesta ei siis tarvita kuitteja, matkalasku riittää. Matkalaskusta tulee käydä ilmi matkan tarkoitus, kohde,
matkustamistapa, sekä alkamis- ja loppumisajankohta. Katso km-korvauksen ja päivärahan enimmäismäärät verohallinnon www-sivuilta. Matkakuluja voidaan
maksaa seuraavasti riippuen suhteen laadusta:
Puhelinkulut (ja muut vastaavat) Toteutuneita ry:n asioiden hoitamiseen liittyviä puhelinkuluja (tai vastaavia) voidaan korvata a) ry:n puolesta soitettujen puhelujen
yksityiskohtaisen selvityksen mukaan (milloin, mihin), b) korvauksen maksajan arvion mukaan. jolloin kirjanpitoon on liitettävä puhelinlasku. Ry ei voi
maksaa kokonaan henkilökohtaista puhelinlaskua ilman veroseuraamuksia, koska osan puheluista oletetaan liittyvän henkilön omiin asioihin. Tarvikevälitys, kioskimyynti (ja lipunmyynti) Tarvikevälitys on yleishyödyllistä varainhankintatoimintaa yleensä. Siitä voi kuitenkin tulla elinkeinotoimintaa, jos sitä tapahtuu
ulkopuolisille ja toimintaan tulee oleellisesti riskiä (vrt verotus). Kioskimyynti, ja vastaavat ry:n varainhankinnan muodot kuten lipunmyynti, on
kirjattava bruttomääräisenä kirjanpitoon . Ei siis saa kirjata vain nettotuottoa. Erityisesti pimeästi ei saa myydä (ja käyttää tuottoja pimeästi).
Esimerkki: Atria lahjoittaa kaksikymmentä koria makkaraa seuralle, joka myy ne matsin aikana. Kirjanpitoon kirjattava makkaralahjoitus kokonaisarvostaan, bruttomyynti ja mahdollinen hävikki. Ry:n verotus Yleishyödyllisestä toiminnasta ei yleensä tarvitse maksaa veroa, eikä veroilmoitusta tehdä. Elinkeinotoiminnasta ry:kin on verovelvollinen
ja joistakin muista erityisaloista, kuten puukaupasta. Jotta seuralta ei pidätettäisi ennakonpidätystä saamistaan palkkioista (esim talkootyö jollekin
yritykselle), sen kannattaa ilmoittautua ennakkoperintärekisteriin, jolloin se saa ennakkoperintärekisteriotteen, jossa todetaan ennakonpidätykseksi 0%.
|
Yhteistyökumppanit:
|
|---|
